Tulevaisuuden työelämä kaipaa työntekijöitä, jotka ovat sitoutuneet siihen mitä tekevät. Erityisesti palvelualojen tarve uudistaa toimintaa kasvumahdollisuuksien ja kilpailukyvykkyyden näkökulmasta on asettanut työntekijöiden työmotivaation uuteen valoon. Henkilöstön aito halu työskennellä palvellen asiakkaita arvontuoton näkökulmasta kytkeytyy kunkin työntekijän sisäiseen motivaatioon. Sisäisesti motivoitunut työntekijä on myös oma-aloitteinen, tehokas ja itseohjautuva, mikä organisaation kannalta tarkoittaa parempaa toimintakykyä ja itse itseään ylläpitävää strategista työhyvinvointiresurssia. Keppien ja porkkanoiden ajat ihmisten motivoinnin osalta ovat auttamattomasti ohi!

Organisaatioiden mielenkiinnon painopiste on siirtynyt 1990-luvulla pinnalla olleesta asiakassuhteiden johtamisesta asiakaskokemuksen johtamiseen, jonka keskeinen tavoite yhä kiristyvässä kilpailutilanteessa on asiakaskokemuksen ja asiakasuskollisuuden parantaminen. Asiakaskokemus linkittyy kiinteästi paitsi henkilöstön palvelumotivaatioon ja sisäisiin keskinäisiin suhteisiin myös uuden työelämän työntekijälähtöiseen asiakaskokemuksen johtamiseen. Asiakaskokemus on nostettu myös lähes poikkeuksetta yritysten strategiseksi tekijäksi (Työelämä2020a 2018), jossa kyse on asiakkaan ja asiakaspalvelijan väliseen kanssakäymiseen perustuvasta arvontuotosta. Oma motivaatio palvella asiakkaita sekä motivaation laadun tunnistaminen on työelämätaito, joka on jokaisen omissa käsissä.

Mistä tunnistaa oma motivaatio?

Motivaatio on sisäinen yllyke, joka saa ihmisen toimimaan. Työkontekstissa se kytkeytyy spiritualiteetin kokemukseen, jolla tarkoitetaan työntekijän emotionaalista ja henkistä sitoutumista työyhteisöön. Spiritualiteetin lähtökohdat ovat työssä koetussa merkityksellisyyden kokemuksessa, organisaatioon ja työyhteisöön koetussa yhteyden tunteessa sekä siinä, että työntekijä kokee voivansa jakaa ja liittyä työnantajayrityksen arvoihin ja arvostuksiin.

”Elämässä on kyse kahdesta keskeisestä asiasta. Toisaalta siitä, mitä haluat tehdä ja toisaalta miten saat sen tehtyä.” – Frank Martela 2015.

Motivaatio voi olla lähtöisin joko ihmisen sisältä (sisäinen motivaatio) tai ulkopuolelta (ulkoinen motivaatio). Ihminen voi toki toimia ilman motivaatiotakin tahdonvoiman avulla, mutta pidemmän päälle käy raskaaksi puskea itseään päivästä toiseen kohti jotain sellaista, jonka mielekkyyttä ei itsekään ymmärrä. Sisältäpäin kumpuava halukkuus tehdä ja toimia tuntuu vapaaehtoiselta tuottaen parhaat tulokset työssä lisäten samalla strategisesti tärkeää hyvinvointipääomaa, jonka juuret ovat työn merkityksellisyydessä ja arvostuksessa.

Sisäisesti motivoituneen toiminnan tunnistaa siitä, että tekeminen itsessään tuntuu sisäisesti palkitsevalta, innostavalta ja nautinnolliselta (sisäsyntyinen motivaatio) tai jopa arvokkaalta tekemisen kytkeytyessä itselle tärkeisiin päämääriin ja arvoihin (sisäistetty motivaatio). Monikymmenvuotisten motivaatiotutkimusten valossa onkin käynyt selväksi, että aito halu tehdä ja toimia kumpuaa ihmisen sisältä. Halukkuutta voidaan rohkaista tai herätellä ihmisen ulkopuolelta, mutta sisäinen motivaatio sisäsyntyistä.  

Kuviossa 1 on kuvattu erilaisia sisäisen ja ulkoisen motivaation tunnusmerkkejä.

Kuvio 1. Sisäisen ja ulkoisen motivaation piirteitä (Martela & Jarenko 2016)

Motivaatioasiat ovat nousseet yhä keskeisemmiksi henkilökohtaisten opintopolkujen, ammatinvalinnan ja työelämässä suuntautumisen kannalta. Paitsi ihmiselle itselleen myös työnantajille on yhä tärkeämpää työnhakutilanteessa tunnistaa hakijan sisäinen motivaatio, johon myös työhyvinvoinnin kokemus strategisena voimavarana on vahvasti kytköksissä. 

Prof. Lauri Järvilehto kannustaa kirjassaan Upea työtä! ihmisiä tekemään sellaista mitä aidosti haluaa tehdä. Luterilainen työkulttuuri ei perinteisesti ole ottanut huomioon ihmisen toiveita tai kysellyt mitä ihminen haluaa, vaan painopiste on ollut elämässä selviytymisessä omien vaikuttamismahdollisuuksien jäädessä ennemminkin sivurooliin. Toki toimeentulo on edelleen tärkeä asia jokaiselle, mutta maailma ja työelämä on muuttunut paljon. Ongelmaksi nykyelämässä on ennemminkin muodostunut vaihtoehtojen runsaus. Nykyistä aikakautta ei turhaan kutsuta tietoisuuden aikakaudeksi, jossa on keskeistä tunnistaa itselle tärkeitä asioita, tehdä tietoisia valintoja ja priorisoida omaa ajankäyttöä näistä lähtökohdista. Kyse ei ole itsekkyydestä vaan päinvastoin vastuullisuudesta muita kohtaan. Hyvinvoivalla ihmisellä on myös resursseja osallistua, auttaa ja tukea muita. 

Seuraava kirjoitus käsittelee motivaatiolähtöisesti työn tarjoamia voimavaroja eli sitä, miten työntekijöiden motivaatioon voidaan vaikuttaa työnantajaorganisaation taholta.

Lähteet:

Cadwalleder, S., Jarvis, C.B., Bitner, M.J. & Ostrom, A.L. 2010. Frontline employee motivation to participate in service innovation implementation. Academy of Marketing Science.38:219-239.

Deci E. & Ryan R. 2000. The What and Why of Goal Pursuit, Human Needs and the Self-Determination of Behavior, Psychological Inquiry, Vol. 11, No. 4 Saatavissa: http://users.ugent.be/~wbeyers/scripties2011/artikels/Deci&Ryan_2000.pdf

Järvilehto, L. 2013. Upeaa työtä! Näin teet itsellesi unelmien työpaikan. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi. 

Martela, F. & Jarenko, K. 2014. Tulevaisuuden työssä tuottavuus ja innostus kohtaavat. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu 3/2014. Saatavissa: https://www.eduskunta.fi/FI/tietoaeduskunnasta/julkaisut/Documents/tuvj_3+2014.pdf

Martela, F. & Jarenko, K. 2016. Draivi. Voiko sisäistä motivaatiota johtaa? Helsinki: Talentum. 

Martela, F., Ryan, R. M., Steger, M. F. 2017. Meaningfulness as satisfaction of autonomy, competence, relatedness, and beneficence: Comparing the four satisfactions and positive affect as predictors of meaning in life. Journal of Happiness Studies. Saatavilla: https://doi.org/10.1007/s10902-017-9869-7

Spännäri, J., Juntunen, E., Ståhle, P. 2017. Innovatiivisuuden syvät juuret – Myötätunto, myötäinto ja spiritualiteetti teoksessa Pessi, A.B., Martela, F., Paakkanen, M. (toim.) Myötätunnon mullistava voima. Helsinki: PS-kustannus.

Työelämä2020a. 2018. Asiakaskokemuksen johtamisella menestystä. Verkkosivu. Saatavissa: http://www.tyoelama2020.fi/tyopaikoille/10_askelta_uudistumiseen/asiakaskokemuksen_johtaminen

Wilenius, M. 2015. Tulevaisuuskirja. Metodi seuraavan aikakauden ymmärtämiseen. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava.

Zeithaml, V., Bitner, M.J., Gremler, D. 2009. Services Marketing. Integrating Customer Focus Across the Firm. McGraw-Hill. International Edition. 

Kirjoittajasta: Päivi Kousa toimii Internal Dialogue´ssa työyhteisökehittäjänä ja muutosfasilitaattorina. Hän on erikoistunut työntekijälähtöisen, uuden ajan työkulttuurin tukemiseen asiakasyritysten strategisista lähtökohdista. Saat Päiviin yhteyden sähköpostitse info@internaldialogue.fi