Yhteistyö ja vuorovaikutuksen laatu askarruttavat työyhteisöissä. Toimintaamme ohjaa tapamme ajatella, suhtautua ja asennoitua asioihin, tilanteisiin ja ihmisiin. Suhtautumistapamme ovat itse asiassa mielemme tulkintoja, jotka automatisoituneina määrittävät sen sisäisen orientaation, jolla kohtaamme muut ihmiset. Tämä vaikuttaa tunneilmapiiriin työpaikoilla. Onneksi omaa suhtautumistapaa voi muokata ja korvata toimimattomia tapoja uusilla yhteistyötä ja avoimuutta tukevilla suhtautumistavoilla. Avain uusiin toimintatapoihin on tulla tietoiseksi itselle ominaisista automaattisista suhtautumistavoista, niiden vaikutuksista yhteistyösuhteissa sekä uusien rakentavien mielenmallien harjoittelusta. Olemmehan henkilökohtaisesti vastuussa siitä työilmapiiristä, jota toimintamme ja käyttäytymisemme työyhteisössä synnyttää.


Käyttäytymistaloustieteen, psykologian ja neurotieteen tutkimukset vahvistavat, että käyttäytymistämme ohjaa ajatuksemme, tunteemme, uskomuksemme, asenteemme ja suhtautumistapamme. Ajatusvääristymät ovat ihmiselle luonnollista ja normaalia mielen toimintaa. Ne kuitenkin kapea-alaistaen näkökulmiamme ja saaden aikaan musta-valkoista joko-tai -ajattelua, vaikka haluaisimme olla avarakatseisia vai kuinka?

 

Ajatusvääristymät

 

Omien oivallusten ja vastuullisen itseohjautuvuuden tueksi olen koonnut pienen listan ihmiselle tyypillisiä havainnointiin ja ajatteluun liittyviä ajatustottumuksia, ajatusansoja ja ajatusvääristymiä. Niiden vaikutus työelämän kohtaamisissa kaikissa työtehtävissä on keskeinen. Ne kuvastavat automatisoituneita suhtautumistapojamme, joita emme välttämättä itse huomaa, mutta jotka ohjaavat käyttäytymistämme muiden kanssa. Ihmismieli tuottaa informaatiota kaiken aikaa. Tehtäväksemme jääkin erottaa tilanteen kannalta hyödyllinen tieto hyödyttömästä. Esimerkiksi harjaantunut kyky erotella tietoa intuition avulla on hyödyllinen taito. Monet pitävät mielikuvitusta “vääränä” tietona. Mielikuvituksen tuottama tieto voi olla erittäin hyödyllistä esimerkiksi silloin, kun on tarkoitus luoda uutta tai löytää uusia näkökulmia.

1. Toisten ajatusten lukeminen  Kuinka usein kuvittelemmekaan tietävämme, mitä toinen ajattelee? Ihmiset ovat erilaisia, mutta jokainen meistä ansaitsee tulla kohdatuksi mielenkiinnolla ja myönteisesti. Jos jo etukäteen lukitsemme toisen tarkoitusperät ja ajatukset, vuorovaikutus välillämme kaventuu tai jopa sulkeutuu.

2. Minä keskiössä ja oman itsen tarkkailu. Joskus luulemme, että muut ajattelevat vain minua ja toimintaani. Ajattelumme luo illuusion itsestämme tilanteen kannalta “ylimerkityksellisenä” tekijänä. Tämä voi erityisesti sosiaalisissa tilanteissa luoda jännitystä ja suorituspaineita. Tasapainoa oman itsen ja muiden välillä voi lisätä keskittymällä erityisesti kuuntelemaan mitä muilla on sanottavaa tai mitä sellaista itselläni olisi, josta muutkin hyötyisivät. Näin voimme helpottaa minäkeskeisyyttä suuntaamalla tietoisesti huomio yhteistyöhön. Oman itsen jatkuva tarkkailu estää aidon läsnäolon ja tilanteen kannalta tarkoituksenmukaisen reagoinnin.

3. Mustavalkoinen ajattelu Tässä ajattelutavassa nähdään kaksi ääripäätä, asiat ovat joko-tai kun sen sijaan joustava mieli aivan tutkitustikin pohjautuu avoimeen ja sallivaan sekä-että -ajatteluun. Mustavalkoinen ajattelu voi saada ihmisen jatkuvalle puolustuskannalle, kun nähdään asioihin vain yksi mahdollinen oikea vaihtoehto. Suhtautumistavat pohjautuvat asenteisiin, joihin liittyvä muutos on mahdollista vain muuttamalla omaa tahtotilaa hyväksyvämmäksi ja avarammaksi.

4. Valikoiva havaitseminen Havainto- ja huomiokykymme herkkyys pohjautuu temperamenttiimme, mutta useat näkökulmamme ovat myös opittuja. Evoluutio on mahdollistanut ihmislajin hengissäsäilymisen ja tähän liittyy ihmisen erityiskyky havaita puutteita, vikoja, uhkia ja vaaroja sekä selviytyä ja suojautua näissä tilanteissa. Jokaisella meistä on myös sisäänrakennettu suodatin, joka suodattaa asioita tietoisuuteemme sen mukaan miten mielenkiintoisina niitä pidämme. Joskus on hyvä kurkata myös sille ei-niin-kiinnostavaa -puolelle.

5. Perfektionismi Täydellisyyden tavoittelu jatkuvana toimintana lamauttaa ihmistä ja estää spontaanin yrittämisen luoden epäonnistumisen pelkoa. Se lisää kontrollia vieden voimavaroja ja estäen samalla sellaisten asioiden tekemisen, jotka ovat itselle tärkeitä. Tällä on vaikutus hyvinvointiimme.

6. Ulkoisesta olemuksesta päättely Miten herkkä ihmisen mieli onkaan päättelemään, arvioimaan, tulkitsemaan ja tekemään johtopäätöksiä muista ihmisistä ulkoisen olemuksen, vaatetuksen, käyttäytymisen tai persoonallisuuden perusteella. Kun määrittelemme toisen ihmisen näillä keinoilla, suljemme tai ainakin olennaisesti kavennamme yhteistyön mahdollisuuksia.

7. Katastrofiajattelu Vaikka rationaalisesti ymmärrämme, ettemme pysty ennustamaan tulevaa, vanhimmat aivojemme osat ovat kehittyneet luomaan uhkakuvia silloinkin kun mitään uhkaa ei todellisuudessa ole havaittavissa. Katastrofiajattelu saa meidät yliarvioimaan ennustuskykymme, jota aikaisemmat kokemuksemme entisestään vahvistavat siitäkin huolimatta, että tulevat tilanteet ovat täysin uusia eivätkä näin ennustettavissa.

8. Myönteisen vähättely, kielteisen liioittelu Vuorovaikutuksemme sisältää jatkuvan vastavuoroisen palautevirran. Korostammeko negatiivisia huomioita ja vähättelemmekö tai jätämmekö lähes huomiotta myöteiset tapahtumat? Itse kuulen myönteisyys/kielteisyys -keskusteluissa kansallista kulttuuriperimää. Jotenkin positiivisuus koetaan edelleen usein “haihatteluna”, epärealismina tai teennäisyytenä. On huomionarvoista, että se mihin suuntaamme huomiomme ja miten ajattelemme kehittyy, lisääntyy ja saa tilaa. Minkälainen ajattelu lisäisi toiveikkuutta, luottamusta ja uskoa onnistumiseen?

9. Riittämättömyyden tunne Korkea vaatimustaso, kriittisyys ja odotukset sekä omaa että muiden työtä kohtaan ylläpitävät jatkuvaa riittämättömyyden tunnetta. Sisäinen “pakko” ajaa suorittamaan yhä enemmän ja enemmän eikä mikään riitä. Dialogi työyhteisössä siitä, minkälainen on riittävän hyvä suoritus vähentää omaa yksipuolista tulkintaa, lisää avoimuutta ja yhteisöllisyyden tunnetta.

10. Yliyleistäminen Yliyleistävän mielen sanavarastoon kuuluu runsaasti ääripäitä kuvaavia sanoja kuten “aina” tai “ei koskaan”. Tapa yleistää voi liittyä kielteisyyden ja epäonnistumisen liioitteluun. Tapa voi estää meitä näkemästä kuhunkin hetkeen sisältyvät lukuisat mahdollisuudet ja ikäänkuin “lukita” itsemme mielemme luomiin olosuhteisiin, jotka eivät ole totta.

11. PITÄISI on yleinen, mielen sisäinen säännöstö, joka määrittää miten asioiden pitäisi olla. Poikkeamat näistä säännöistä voivat aiheuttaa itselle syyllisyyden tunteita ja muiden rikkoessa niitä kaunaa tai ärsytystä. Psykologisen joustavuuden kehittäminen voi alkaa säännöstöä höllentämällä sekä harjoittelemalla sallivuutta ja hyväksyntää erilaisuutta kohtaan.

12. Syyttäminen on muiden vastuuttamista asioista, jotka eivät mene oman mielen mukaisesti. Emme kuitenkaan voi muuttaa toisia vaan voimme ainoastaan muokata omaa suhtautumistapaamme sallivammaksi.

Henkilökohtaisia vahvoja ja varmoja näkemyksiä on hyödyllistä kyseenalaistaa ja löytää rinnalle sekä kokeilla käytännön toiminnassa uusia vaihtoehtoisia tapoja. Halu kehittyä omia suhtautumistapoja muokkaamalla voi olla arvo- ja merkityslähtöistä toimintaa. Mitä tärkeänä pitämääni asiaa muutos palvelisi, jos ajattelisin ja toimisin toisin?

Ajatusvääristymien tunnistaminen hyödyntää kaikissa työtehtävissä toimivia työntekijöitä. Kyse on itsetuntemuksen lisääntymisestä sekä tietoisuustaidosta, jolle uudessa työelämässä on yhä lisääntyvä kysyntä.

 

Lähteet:

Kettunen S. & Kalliomaa S. 2010. Luottamus esimiestyössä. Sanoma Pro Oy.

Myllyviita K. 2016. Tunne tunteesi. Duodecim.

Stahl B. & Goldstein E. 2011. Stressinhallinnan käsikirja. Tietoisen läsnäolon menetelmä.

 

Kirjoittaja:

Päivi Kousa toimii henkilöstökehittäjänä Uudellamaalla toiminimellään Internal Dialogue www.internaldialogue.fi Hän on erikoistunut tietoisuus- ja läsnäolopohjaisiin työtapoihin sekä inhimillisen potentiaalin valmentamiseen mm. dialogin ja systeemisen ymmärryksen keinoin. Saat Päiviin yhteyden sähköpostitse info@internaldialogue.fi