”Organisaatiossa vallitseva ihmiskäsitys ohjaa voimakkaasti organisaatiokulttuuriin kytkeytyviä johtamisen, hallinnan, kontrollin ja kannustamisen käytäntöjä” kirjoitti Katri Vataja Sitran blogissa vuosi sitten. Ihmiskäsitykseemme kytkeytyy runsaasti erilaisia lausumattomia oletuksia, uskomuksia ja itse lukitsemiamme mantroja mm. työstä, sen tekemisestä sekä kanssakäymisestä ja viestinnästä muiden kanssa. Erilainen maailmankatsomus, arvomaailma ja ihmiskuva vaikuttavatkin kohtaamisten kautta sekä yksilölliseen että koko työyhteisön työmotivaatioon.

Parhaimmillaan tämä erilaisuus voi olla hyvinvoinnin, inspiraation ja psykologisen turvallisuuden kivijalka kun taas päinvastaisissa olosuhteissa kuormitumme psyykkisesti ja tuottavuuteemme patoutuu käyttämättömänä energiana sisällemme.Työyhteisön keskinäisen vuorovaikutuksen kautta realisoituva organisaation toiminnallinen laatu onkin mittari, jolle tulisi antaa entistä suurempi painoarvo ei pelkästään asiakaspalvelutyössä syntyvän arvontuoton näkökulmasta vaan kaikessa ihmistenvälisessä kanssakäymisessä.

 

Kokonainen ihminen työelämän käytettävissä

 

Työkulttuuriimme on iskostunut vahvoja käsityksiä siitä, mikä osa itsestämme kuuluu työpaikalle ja mikä ei. Työn tekemisen motiivitkin vaihtelevat. Monet pohtivat olenko oikeanlainen työntekijä ja hyväksytäänkö minut kokonaisena itsenäni? Uskallanko sanoa mielipiteeni vai olenko oppinut pitämään ideani ja ajatukseni vain omana tietonani? Joidenkin mielestä tunteet eivät kuulu työpaikalle. Tunteet ovat kuitenkin läsnä aina ja kaikessa. Vastuullinen toimijuus edellyttääkin itsetuntemukseen pohjautuvaa itsesäätelytaitoa, jonka avulla säännöstelemme toimintamme tarkoituksenmukaisuutta. Ihminen on kokonaisuus, jolla on tarve saada hyväksyntää kaikille ihmisyytensä puolille myös työssä.

 

                                                  Kuva: Pixabay

 

Inhimillinen pääoma organisaation toiminnallisen laadun varmistajana

 

Inhimillisestä pääomasta puhutaan enemmän kuin koskaan työelämäresurssina. Sen on työelämätutkimuksissa ja tulevaisuuden ennusteissa arvioitu olevan keskeisin ja tunnusomaisin piirre yritysten menestymiselle tulevana aikakautena. Juuri ihmisyyteen kytkeytyvät sellaiset työelämän välttämättömät metataidot kuin muutoskyvykkyys, itsetuntemus, elämänhallintataidot ja kyky johtaa itseä (Larjovuori, Manka, Nuutinen 2015). Kun puhutaan yritysten menestymisestä puhutaan aina ihmisistä. Siitä miten me ihmiset voimme ja jaksamme työssä, mistä inspiroidumme vai inspiroidummeko mistään. Henkilökohtaisten vahvuuksien tunnistaminen, oma käsitys työstä ja yleinen suhtautuminen elämään ovatkin keskeisiä psyykkisiä voimavaroja (Manka, Larjovuori, ym. 2012-2014). Ohjausvastuu muiden kanssa toimiessa on täysin omissa käsissämme. Miksi työntekijän itsetuntemus- ja tietoisuustaitojen merkitys kasvaa? (Nikkilä, Hautala 2017).

Mitä ominaisuutta haluaisit kehittää itsessäsi? Osaako joku lähipiirissäsi toimia arvostamallasi tavalla? Mitä voit oppia häneltä?

 

Inhimillinen pääoma rantautuu käytännön työelämään

 

Oli pysähdyttävä kokemus nähdä jokin aika sitten työpaikkailmoitus, jossa Raaseporin kunta haki Innostavaa johtavaa lääkäriä. Tehtävä oli esimies- ja kehitystehtävä ja hakijalta odotettiin kyvykkyyttä vaikuttaa uudenlaiseen ajatteluun. Wau! Perinteisten pätevyysvaatimusten lisäksi hakijalta odotettiin monenlaisia henkilökohtaisia ominaisuuksia kuten omistautumista alalle, vastuuntuntoisuutta, aloitteellisuutta, päättäväisyyttä, palveluhenkisyyttä, ystävällisyyttä ja luotettavuutta. Kuulostaa omistautumisesta alkaen korkean työmotivaation omaavan henkilön työltä.

Organisaatioiden rekrytoitikäytäntöjä onkin syytä uudelleenarvioida. Monissa korkean työmotivaation organisaatioissa (esim. Frederic Lalouxin tutkimat organisaatiot) rekrytointiin osallistuu koko operatiivinen tiimi alusta loppuun, jolloin yhteistyön mahdollisuuksia voidaan puolin ja toisin arvioida uudenlaisesta lähtökohdasta. Lisää aiheesta reinventingorganizationswiki.com

 

Lähteet

Kousa P. 2017. Itseohjautuva Teal haastaa perinteisen organisaatioajattelun. Verkkoblogi. Internal Dialogue.  http://www.internaldialogue.fi/itseohjautuva-teal-haastaa-perinteisen-organisaatioajattelun/

Larjovuori, R-L., Manka, M-L. & Nuutinen, S. 2015. Inhimillinen pääoma. Työhyvinvointia, tuloksellisuutta, pidempiä työuria? Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2015:5. Sosiaali- ja terveysministeriö [viitattu 20.8.2017]. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/125755/URN_ISBN_978-952-00-3543-3.pdf?sequence=1

Nikkilä P., Hautala J. 2017. Miksi työntekijän itsetuntemus ja tietoisuustaitojen merkitys kasvaa? Verkkoblogi. Sitra. https://www.sitra.fi/blogit/miksi-tyontekijan-itsetuntemus-ja-tietoisuustaitojen-merkitys-kasvaa/

Vataja K. 2017. Kokonaisia ihmisiä työpaikalla. Verkkoartikkeli. Sitra. https://www.sitra.fi/blogit/kokonaisia-ihmisia-tyopaikalla/

 

Kirjoittaja

Päivi Kousa toimii työyhteisökehittäjänä Uudellamaalla toiminimellään Internal Dialogue www.internaldialogue.fi Hän on erikoistunut työntekijäkeskeisen uuden ajan työkulttuurin tukemiseen, tietoisuus- ja läsnäolopohjaisiin työtapoihin sekä inhimillisen pääoman valmentamiseen mm. dialogin ja systeemisen ymmärryksen keinoin. Saat Päiviin yhteyden sähköpostitse info@internaldialogue.fi