Vuonna 2010 tehdyssä tutkimuksessa (Killingsworth, Gilbert. 2010) todettiin työssäkäyvien henkilöiden huomiokyvyn olevan 46,9% työajasta pois itse työtehtävästä! Tiedonkäsittelymme kuormittuneisuuden hinta onkin tarkkaavaisuus- ja huomiokykymme.

Tietotyö, jatkuva käytettävissä oleminen, ulkoapäin tulevat häiriöt, aikataulupaineet, omat ja muiden odotukset…. Siinäpä muutama, erityisesti tiedonkäsittelyämme kuormittavaa pysyväisilmiöitä. Aistit ja aivot väsyvät, kun palauttavaa aikaa ei ole riittävästi. Lisäksi jatkuva vuorovaikutus kuormittaa, eikä pelkästään ihmisten välinen vuorovaikutus vaan nykyään lähes kaikki työ sisältää myös vuorovaikutusta tietotekniikan kanssa, jolloin kognitiivisesta ergonomiastakin tulisi huolehtia.

Tuloksellinen toiminta edellyttää tarkkaavaisuutta eli kykyä ylläpitää huomiota halutussa kohteessa. Erinomainen työkalu oman tilanteen arvioimiseksi on tietoisen läsnäolon harjoittaminen. Pysähtyminen havainnoimaan omaa tilannetta ja jaksamista mahdollistaa stressitekijöiden, mahdollisen alavireisyyden tai pienenkin jaksamattomuuden huomaamisen.

Tietoinen läsnäolo on psyk.prof. Ellen Langerin mukaan huomaamista (noticing). Kuuntele Langerin 3min haastattelu tietoisesta läsnäolosta ja sen mahdollisuuksia.

 

 

Tarkkaavaisuus

 

Tietoinen läsnäolo (mindfulness) mahdollistaa sen huomaamisen missä mieli ja ajatukset kulloinkin ovat. Huomaaminen edellyttää pysähtymistä ja tiedostamista. Meditaatio on yksi tehokkaimmista menetelmistä pysähtyä havainnoimaan, mutta ei suinkaan ainoa tapa. Havaintoja itsestä tai ulkomaailmasta voi tehdä myös joka hetki valveilla ollessa tavallisen arjen keskellä. Merkittävämpää kuin tietoisen läsnäolon harjoittamisen tapa on omasta mielestäni se, mihin sitä tietoa käytämme, jota havaintomme tuottavat?

Tarkkaavaisuuden ylläpitokyky on ylempien kognitiivisten (tiedonkäsittely) ja emotionaalisten (tunnesäätely) kyvykkyyksien perusta, joka kehittää tyyntä ja selkeää mielenlaatua (tunneälyn perusta) ja mahdollistaa itsensä johtamisessa tarvittavan itsetuntemuksen lisääntymisen sekä yhteistyötaitojen kehittymisen.

Neurologisissa tutkimuksissa aivan tavallisilla, työssäkäyvillä ihmisillä on havaittu ADHD:n kaltainen tarkkaavuuden vajavuustila (ADT – Attention Deficit Trait), jonka syntymekanismi liittyy yksilölliseen tapaamme reagoida olosuhteissa, joissa olemme jatkuvasti käytettävissä ja alttiina sen hetkisiä resurssejamme suuremmalle informaatiotulvalle, aistiärsykkeille ja häirinnälle.

Mielen ja aivojen väsymistä ei ole helppo havaita. Tarkkaavaisuuden vajauksen voi kuitenkin huomata mm. seuraavista merkeistä (E.M. Hallowell. 2015)

  • ajattelutoimintojen kapea-alaistuminen ja yksipuolistuminen (musta-valkoajattelu)
  • vaikeus pitää yllä jäsentynyttä toimintakykyä
  • vaikeus asettaa tavoitteita
  • vaikeus tehdä valintoja
  • kielteiset tunteet

 

Mitä sitten jokainen voi itse tehdä esimerkiksi työaikana taatakseen itselleen paremman työrauhan ja kehittääkseen huomiokykyään? Arvio omasta tilanteesta on tehtävä itse. Pysähtyminen hetkeksi auttaa tiedostamaan liittyykö oma tilanne  sisäisiin ajatusmalleihin tai tunnekuormitukseen vai ulkoisiin olosuhteisiin. Usein on kyse molemmista.

 

Työpäivään on hyvä järjestää huokoisuutta. Kokeile esim. seuraavia keinoja (mukaellen Wihuri 2014)

  1. vähennä työmuistin kuormitusta jäsentämällä ja ryhmittelemällä asioita kirjalliseen muotoon, josta voit tarkistaa asioita tarvittaessa sen sijaan, että pitäisit kaiken mielessäsi koko ajan
  2. karsi ja aikatauluta asioita uudelleen ja siirrä osa asioista/tapaamisista tapahtuvaksi myöhemmin eli harvenna
  3. kokeile luoda häiriöttömiä tunteja työpäivääsi siten kuin voit itse vaikuttaa niihin
  4. käy läpi käytössäsi olevat viestintävälineet ja kytke turhat hälytykset pois (s-postin uusi viesti, some, jne.)
  5. suodata viestintää, kaikkeen ei tarvitse reagoida heti eli priorisoi
  6. vaihda työympäristöä päivän aikana sellaiseen, jossa sinun on helpompi keskittyä
  7. estä turhat virikkeet

 

 

Kirjoittajasta: Päivi Kousa toimii henkilöstökehittäjänä Uudellamaalla toiminimellään Internal Dialogue www.internaldialogue.fi Hän on erikoistunut tietoisuus- ja läsnäolopohjaisiin työtapoihin sekä inhimillisen potentiaalin valmentamiseen mm. dialogin ja systeemisen ymmärryksen keinoin. Saat Päiviin yhteyden sähköpostitse info@internaldialogue.fi 

 

Lähteet:

Killingsworth MA., Gilbert DT. A Wandering Mind is an Unhappy Mind. Science 12 Nov 2010: Vol. 330, Issue 6006, pp. 932DOI: 10.1126/science.1192439

Hallowell E.M. 2015. Overloaded circuits: Why smart people UnderperformHarvard Business Review. Artikkeli.

Työterveyslaitos. Kognitiviinen ergonomia. Verkkosivu [viitattu 15.5.2017] Saatavissa https://www.ttl.fi/tyontekija/aivot-tyossa/aivojen-hyvinvointi/

Strategy+business. Ellen Langer on the Value of Mindfulness in Business. Verkkolehti. [viitattu 15.5.2017] Saatavissa https://www.strategy-business.com/article/00310

Siegel D. 2015. Mindsight. Muutoksen tiede. Basam Books.

Wihuri A-J. 2014. Mindfulness työssä. Basam Books.